perjantai 6. toukokuuta 2016

Vapaaehtoisuus on timanttia toimintaa


Mistä tiedämme, että vapaaehtoistoiminta on timanttia?

Olen hiljattain saanut valmiiksi vuoden 2015 vuosikertomuksen ja voin ilolla todeta, että jälleen vapaaehtoistoiminta on ollut voimissaan. Vuonna 2015 Setlementti Louhelassa tehtiin 34 uutta vapaaehtoissopimusta, ja listoillamme on tällä hetkellä yli 140 vapaaehtoista. Viime vuoden aikana he tekivät liki 1500 eri tehtävää, varovaisesti arvioiden lähes 3800 työtuntia.

Tilastot ja numerot ovat tärkeitä erityisesti toiminnan rahoittajien näkökulmasta. Mutta kertovatko nämä luvut siitä, mikä merkitys toiminnalla on vapaaehtoiselle tai avuntarvitsijalle? Mitä numerot ja tilastot kertovat vapaaehtoistoiminnan todellisista tuloksista ja vaikutuksista?

Louhelassa on ollut usean vuoden ajan käytössä sosiaalisten tulosten ja vaikutusten arviointimenetelmä. Olemme pyrkineet tekemään näkyväksi sitä, mitä mm. vapaaehtoistoimintaan osallistuminen merkitsee vapaaehtoiselle erilaisilla laadullisilla ja määrällisillä mittareilla. Määrälliset mittarit ovat yleensä väittämiä, joissa vastausasteikkona Louhelassa käytetään täysin samaa mieltä, osittain samaa mieltä, osittain eri mieltä tai täysin eri mieltä. Laadulliset mittarit ovat kysymyksiä, joissa vastaajaa pyydetään kertomaan esimerkki mitattavan asian toteutumisesta.

Mitkä sitten ovat vapaaehtoistoimijan näkökulmasta tavoiteltavia tuloksia ja vaikutuksia? Pelkkä auttamisen halu ei välttämättä riitä syyksi ihmisen haluun sitoutua vapaaehtoistoimintaan, vaan toiminnalla tulee olla muitakin hyötyjä. Päätimme asettaa tavoitteeksi, että Louhelan vapaaehtoisena toimiminen vahvistaa vapaaehtoisen osallisuutta ja toimintakykyä. Tavoitteen toteutumista mittasimme useammalla eri kysymyksellä. Keskeisimmät tulokset olivat, että 85,7 % kyselyyn vastanneista oli täysin tai osittain samaa mieltä väittämän ”Vapaaehtoisena toimiminen on edistänyt omaa hyvinvointiani” kanssa. Vastaajista 95,2 % koki, että vapaaehtoisena toimiminen antaa heille mahdollisuuden käyttää omaa osaamistaan hyödyksi ja 90,5 % koki oppineensa uusia asioita vapaaehtoisena. Kaikki vastaajat olivat täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että yhteistyö ammattihenkilöstön ja vapaaehtoisten välillä on sujuvaa.

Vapaaehtoisten omat kuvaukset siitä, mitä hyötyä tai merkitystä omaan elämään vapaaehtoistoiminta antaa, ovat valaisevia. Vapaaehtoistoimintaan osallistumien tuottaa monenlaisia hyötyjä. Toiminnan kautta vapaaehtoinen voi saada kokemuksen omasta tarpeellisuudestaan ja saada rytmiä arkeen:

Vapaaehtoisena toimiminen on antanut minulle tunteen, että minua tarvitaan ja hyvää mieltä sitä kautta.”

Koska en ole enää työelämässä, se tuo mm. säännöllisyyttä arkeen, muiden asioiden kautta harrastusten lisäksi, hyviä, mukavia ihmissuhteita ja iloa antamisesta ja saamisesta, vuorovaikutuksessa erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa.

Vapaaehtoinen voi hyödyntää omaa osaamistaan ja oppia uutta sekä hyötyä myös ammatillisesti:

Voin saada vapaaehtoistyöstä vapaavalinnaisten opintopisteitä koulustani, jos haluan. Vapaaehtoistyöhön tuleminen on muutenkin hyödyttänyt opintojani sekä ammatillista kasvuani. Olen tutustunut vapaaehtoistyöhön ja huomannut miten paljon on olemassa oikeasti hyviä ihmisiä. Olen tavannut paljon uusia ihmisiä.

Olen päässyt käyttämään taitojani, joita en muuten käyttäisi mihinkään. Olen suomen kielen kerhon opettaja.”

Itseäni ajatellen olen saanut käyttää taipumuksiani, kykyjäni, koulutustaustaani ja työelämän kokemustani. Ja ainahan oppii uutta vapaaehtoistehtävien myötä.”

Vapaaehtoinen saa myös iloa, onnistumisen kokemuksia sekä aitoja ystävyyssuhteita:

Olen saanut tutustua ihanaan ikäihmiseen. Olen saanut häneltä monta hyvää vihjettä=neuvoa - saanut tietoa elämästä 1940-luvulla. Ruusuja, kun olen saanut tutustua ihanaan 88-vuotiaaseen ihmiseen ja saanut todella hyvän ja rakkaan ystävän. Kiitos! :)

Olen tavannut ikäihmistä ystäväsopimuksella. Ekoilla tapaamisilla hän puhui yhtä soittoa, oli surullisen oloinen eikä kiinnittänyt minuun erityistä huomiota. Ihan kuin häntä ei olisi kuunneltu pitkään aikaan. Jonkin aikaa tapailtuamme, ensimmäisen ulkoilun jälkeen hän ikään kuin heräsi eloon. Ilo paistoi kasvoilta ja hän alkoi kyselemään minusta. Keitimme teetä ja söimme kääretorttua ulkoilun kunniaksi. Hän oli ihan kuin eri ihminen. Saan valtavasti iloa kun näen, miten iso merkitys tapaamisilla on hänelle.

Vaikka tässä esimerkissä tulokset osoittavat, että olemme onnistuneet tavoitteiden saavuttamisessa hyvin, löytyy aina myös kehittämisen paikkoja. Arviointitiedon kerääminen on toisinaan työlästä ja aikaa vievää, mutta ilman arviointia ei voida tietää miten toiminnassa on onnistuttu ja missä asioissa sitä tulee kehittää edelleen. Haasteellista tulosten ja vaikutusten arvioinnissa on luoda oikeanlaiset mittarit ja arviointikysymykset. Arviointi on mielestäni tärkeä toiminnan johtamisen työkalu. Arviointi on myös jatkuvaa, esimerkiksi tässä kirjoituksessa olevat tulokset on käyty yhdessä vapaaehtoisten kanssa läpi sekä asetettu yhdessä heidän kanssaan seuraavan arviointikierroksen tavoitteet ja mittarit.

Louhelan vapaaehtoista apua saaneiden kohdalla arvioidaan myös toiminnan tuloksia ja vaikutuksia. Tulokset ovat olleet myös niissä yli tavoitetason. Mutta se on sitten jo toisen kirjoituksen aihe.



Pirjo Heikkilä
kehittämispäällikkö
Setlementti Louhela ry 

Kirjoittaja opiskelee parhaillaan Humanistisen ammattikorkeakoulun avoimessa ammattikorkeakoulussa vapaaehtoistoiminnan johtamista