torstai 25. helmikuuta 2016

Vapaaehtoisuus on timanttia toimintaa




Yksin asuvan ihmisen tiskit voivat odottaa huomiseen


Olen uusi järjestömaailmassa ja vapaaehtoistyön parissa. Pitkään ajattelin, että aikani ei riitä. Miten voisin ehtiä huolehtimaan kunnostani, syömään terveellisesti, siivoamaan aktiivisesti, treffaamaan ystäviä säännöllisesti, vierailemaan isovanhempien luona ja samaan aikaan olemaan aina valmis auttamaan tarvitsevaa?

Yhtä aikaa yrittäessäni tavoitella kaavaa täydellisestä elämästä koin jonkinlaista tunnottomuutta. Olin tyytyväinen itseeni ja elämääni, mutta temperamenttini kaipasi elämään lisää tunnetta. Kaipasin työskentelyä täydellä sydämellä. Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 2010. Tuon jälkeen pohdin ankarasti tulevaisuuttani. Kipuilin ristiriidan kanssa, että halusin tehdä jotain aidosti tärkeää samalla kun ymmärsin, ettei minusta olisi moniin perinteisesti arvostettaviin ammatteihin. Minusta ei tullut lääkäriä, psykologia tai ensihoitajaa. Minusta tulee ympäristösuunnittelija.

Matkallani ympäristösuunnittelijaksi olen herännyt seuraamaan yhteiskunnan toimintaa, palvelujen karsimista ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Sukelsin vähitellen ympäristöongelmiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin ja löysin monia kummeksuntaa herättäviä asioita. Miksi käytämme sumeilematta luontoa saavuttaaksemme taloudellista hyötyä? Miksi ihmisiä ei häiritse lajien häviäminen? Miksi ihmiset pitävät kierrättämistä niin vaikeana? Miksi minä syön lihaa ja tuotan valtavat ilmastopäästöt, kun päästöttömämpi vaihtoehto on nurkan takana?

Aloin kyseenalaistaa. Lopulta tajusin, että lukemattoman monet ihmiset ovat ajatelleet näitä asioita jo ikuisuuden. He ovat aktiivisesti pyrkineet vaikuttamaan ympäristöönsä, jotta voisimme elää paremmassa sopusoinnussa niin luonnon kanssa kuin keskenämme. Kyseinen työ on aktiivista ruohonjuuritason toimintaa. Maapallon säilyttäminen asuinkelpoisena ei kuitenkaan vielä näy kaikkien pallontallaajien toiminnassa.

Täydellisen elämän tavoittelu toi turvallisuuden tunteen. Keskittymällä vain elämän pieniin asioihin pystyin hyvin hallitsemaan omaa elämänpiiriäni. Tarjolla oli kuitenkin mahdollisuus yrittää pelastaa maailma. Ympäristöalan vapaaehtoistyö on tarjoamassa minulle tietä uusiin mahdollisuuksiin. Tien alussa ovat samanmieliset ihmiset ja tien varrella työ, joka on aidosti tärkeää. Reitti ei ole helppo, eikä sieltä voi louhia valtavaa pankkitiliä. Näen kuitenkin jotain, jota olen etsinyt jo pitkään: mahdollisuuden käyttää taitojani johonkin tärkeään. Nämä ovat tarpeeksi hyviä syitä ottaa ensimmäinen askeleeni kohti vapaaehtoistyötä.

Päädyin lopulta tilanteeseen, jossa piti valita hohtavan keittiön ja vapaaehtoistyön väliltä. Tajusin, että yksin asuvan ihmisen tiskit voivat odottaa huomiseen.

Hannele Maijala

Kirjoittaja opiskelee parhaillaan Humanistisen ammattikorkeakoulun avoimessa ammattikorkeakoulussa vapaaehtoistoiminnan johtamista ja soveltaa oppimaansa tapahtumakoordinaattorina Power Shift 2016 -tapahtumassa.

Inspiraatio tekstiin saatu Maaret Kallion kolumnista: ”Yllätystieto, kaikkea ei voi saada”.

http://www.hs.fi/blogi/lujastilempea/a1453265453505

maanantai 1. helmikuuta 2016

Vapaaehtoisuus on timanttia toimintaa


Työttömälle oikeus vapaaehtoistyöhön tuo uusia mahdollisuuksia

Saako työtön tehdä vapaaehtoistyötä? Kysymys on ollut viime vuosina esillä eri medioissa. Runsaasta keskustelusta huolimatta selvät vastaukset ovat kiven alla. Pikainen kyselykierros omassa tuttavapiirissäni paljastaa, että asiasta ollaan yleisesti epätietoisia ja ajatellaan, että työttömän on parasta olla varmuuden vuoksi hiljaa tekemästään vapaaehtoistyöstä, jottei menettäisi työttömyyskorvaustaan. Näen itsekin parhaaksi kirjoittaa nimimerkillä.

Työ- ja elinkeinoministeriö tosin helpotti työttömien mahdollisuutta tehdä yleishyödyllisiä talkoo- ja vapaaehtoistöitä vuonna 2013. Periaatteena on se, että vapaaehtoistoiminta ei saa viedä aikaa työttömän päätoimelta – työnhaulta. Yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä saa useimmissa tapauksissa tehdä, kunhan pysyy työmarkkinoiden saavutettavana, eikä siis sitoudu vapaaehtoistyöhön palkkatyönomaisesti. Mutta viime kädessä päätöksen kustakin tapauksesta tekee asiaa käsittelevä viranomainen TE-toimistossa. Selkeitä rajoja, kuten sallittuja tuntimääriä, ei ole annettu.

Vapaaehtoistyön tekemiselle on edelleen rajoituksia. Sanktioita voi tulla muun muassa silloin, jos vapaaehtoistyötä tekee voittoa tavoittelevassa paikassa, kuten kirpputorilla. Vapaaehtoistyötä esimerkiksi tietyssä järjestössä tehnyt ei voi hakea samaan järjestöön vastaaviin tehtäviin esimerkiksi työkokeiluun ja saada näin korotettua työttömyystukea - onhan hän suostunut tekemään samaa työtä jo ilmaiseksikin ts. harrastusmaisesti. Voittoa tavoittelevissa organisaatioissa pääsee kuitenkin työskentelemään ilmaiseksi erilaisissa työssäoppimisissa, työkokeiluissa, harjoitteluissa ja muissa vastaavissa.

Itse valmistuin filosofian maisteriksi kulttuurintutkimuksen alalta reilu vuosi sitten ja olen nyt korkeasti koulutettu työtön, jolla on melko vähän työkokemusta omalta alalta. Niitä ensimmäisiä työpaikkoja on vaikea saada, kun työkokemusta vastaavista tehtävistä on vain vähän. Kulttuurialalle on paljon haluajia. Sen vuoksi alalla ovat yleisiä kaikenlaiset ilmaisen työn muodot, kuten opiskelijoiden palkattomat harjoittelut. Avoimia työpaikkoja on vähän. Eräästäkin työpaikasta, johon taannoin lähetin hakemuksen, tuli kiitos hakemuksestasi -viestin mukana tieto: kyseistä paikkaa tavoitteli 412 hakijaa. Yritäpä siinä sitten loistaa ja erottua joukosta!

Toisinaan synkältä vaikuttavassa työtilanteessa yleishyödylliset yhdistykset ja järjestöt näyttäytyvät positiivisena mahdollisuutena. Ei ole niin, että vapaaehtoistyö vie työttömältä voimat, joita voitaisiin käyttää työnhakuun. Päinvastoin, vapaaehtoistyöstä saa lisää voimia, intoa ja inspiraatiota.

Vapaaehtoistyötä tehdään omasta intohimosta, kansalaisaktiivisuudesta ja motivaatiosta. Itseäni motivoi se, että pääsen tekemään työtä itselleni tärkeiden asioiden eteen. Samalla vapaaehtoistyössä voi vahvistaa omaa osaamistaan työelämässä tarvittavissa käytännön taidoissa. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa täytettä lyhyeen CV:hen. Sen kautta voi luoda verkostoja ja harjoittaa sosiaalisia taitoja. Uskon vahvasti, että kaikki tämä parantaa mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Pitkäaikainen toimettomuus ei sen sijaan palvele ketään.

Vapaaehtoistoiminnassa voi hioa itsestään esiin uusia puolia. Vapaaehtoisuus on timanttia toimintaa – se voi olla juuri se jokin, mikä saa oman hakemuksen loistamaan ja erottumaan 412 hakemuksen joukosta.

AK

Kirjoittaja on ollut mukana vapaaehtoistoiminnassa muun muassa Amnestyssä (sen, minkä työnhaultaan ehtii). Hän opiskelee Humanistisen ammattikorkeakoulun avoimessa ammattikorkeakoulussa vapaaehtoistoiminnan johtamista (mutta työttömänä luonnollisesti alle 4 opintopistettä kuukaudessa).