Tapahtui pari-kolme vuotta sitten: Kansalaistorilla näkyy jotakin erilaista. Normaalisti näin kesällä frisbieitään viskovat, kolisevasti skeittaavat sekä vihreällä nurmikolla seurustelevat ja loikovat nuoret viihtyvät Eduskuntatalon, Musiikkitalon, Sanomatalon ja junaratojen kehystämällä alueella. Nyt siellä näkyy värikkäitä telttoja ja ihmisten hyörinää. Kuuluu musiikkia ja muuta humua. Mitä porukkaa, ja miksi?
Tuonne kiireellä, päätän tihentää askellustani. Rautalampi maailmankartalle -tapahtuman hyörinä imaisee satunnaisen kuljeskelijan keskelleen ihmettelemään. Puheensorinaa, naurua, liikettä ja värikkäitä vaatteita. Hei, nämä ovat savolaisia, päättelen. Tuolla on kiinnostavia puuistuimia, joissa voi ja pitää istua nenät vastakkain. Noin sosiaalista istuinmallia en ole ennen nähnyt.
Siirryn istumaan ja katselemaan eläväistä meininkiä. Huomaan jokusen julkkiksen ja pintapoliitikon. Ainakin Pekka Haavisto, Eero Heinäluoma ja Marco Bjuström näkyvät olevan paikalla. Tuolla jotkut jonottavat saadakseen makuelämyksiä ja suukokemuksia. Kojussa lienee tarjolla piirakoita tai sultsinoita tai ehkä kukkosia. Onko muikkukukkoa myös?
Tutkin tapahtuman ohjelmalistaa. Näyttää olevan useampipäiväinen Rautalampi maailmankartalle - tai ainakin Suomen kartalle -invaasio. Näyttämöllä eli stagella bändi musisoi, ja nyt on alkamassa Rautalampi-tietoisku.
Rautalampi on Pohjois-Savon maakunnan koillisosassa. Kunnassa asuu 1 770 ihmistä, eli 1,54 asukasta neliökilometrillä. Siellä on yli 550 kesämökkiä tai vapaa-ajan asuntoa.
Miksi tai miten tämä Rautalampi oli Kansalaistorille päätynyt? Hieman haikein tuntein jätän nyt Rautalammen, ja se tulee jättämään Kansalaistorin ja Helsingin ylihuomenna.
Nyt blogitekstin kimpussa: Miten edellä kokemani liittyy nyt tekeillä olevaan Vapaaehtoistoiminnan arvot ja merkitys -opintojakson blogitekstiin?
Eilisaamuna en vielä tiennyt mitä kirjoittaisin. Nykyään on tavallista googlailla, jos ei tiedä. Kokeilin eri hakusanoja: vapaaehtoistyö ja -toiminta, vapaaehtoinen työ ja talkoo. Putkahti linkki: www.talkoot.fi. Siis sitä tutkimaan, mutta ei vielä.
Eilen iltapäivällä olin Hyvän yhteiskunnan rakennuspalikat -seminaarissa Helsingin yliopistolla. Seminaarin loppupuheenvuoron piti kirjailija Elina Hirvonen. Hän kertoi kaksi kokemustaan Afrikasta. Hirvonen oli miehensä kanssa ajamassa autolla Sudanista Suomeen. He pysähtyivät tuttavaperheen luona Kairossa. Tuo perhe oli varakasta luokkaa, ja se asui näyttävässä omakotitalossa. Talon alakerrassa asuivat perheen palvelijat.
Elina Hirvonen oli kertonut, että hänen mummonsa oli elänyt elämäänsä palvelijana. Tuo kertomus oli pitänyt toistaa kolme kertaa. Perheen rouva ei ymmärtänyt sitä, miten on mahdollista palvelijan lapsenlapsen päästä korkeakoulutetuksi kirjailijaksi.
Ollessaan Etelä-Afrikassa Hirvonen kertoi huomanneensa, että hyväosaiset rikkaat puhuivat koko ajan pelosta. Etelä-Afrikassa on hyvin suuret tuloerot – jopa tuhatkertaiset rikkaimpien ja kaikkein köyhimpien välillä. Nuo rikkaat pelkäävät jatkuvasti kaikkea. Jos tuntematon tulee heidän ovelleen, pelätään. Kaupungilla kävellään pelko kurkussa. Eriarvoisuus luo köyhille ahdingon elämässä ja rikkaille pelon.
Nyt alan tutustua www.talkoot.fi -sivuihin. ”Talkoopäivä on voittoa tavoittelematon ja sitoutumaton liike, jonka tavoitteena on vaikuttaa suomalaiseen tekemisen kulttuuriin”, luen sivujen esittelytekstiä. Siis kysymyksessä näyttää olevan vapaaehtoinen tekeminen. Linkistä http://www.talkoot.fi/tietoa/ löytyy video, jonka pistän pyörimään.
Siinä se on. Rautalampi maailmankartalle -video alussa kuvaamastani tapahtumasta, joka nyt muistuu elävästi mieleeni. Päätin kirjoittaa tästä.
Videolla Anni Pihl, Suomen talkoohenkisimmästä kunnasta Rautalammilta, kertoo eläväisesti Kansalaistorilla ollesta tapahtumasta.
– Rautalammilta tullaan ja rahhoo on evväänä, no, ei vaineskaa, ei ole. Kerron toisenlaisista eväistä, toisenlaisista rikkauksista. Vapaudesta valita. Päätimme pystyttää pienois-Rautalammen Helsinkiin.
Rautalampelaisilla on yhdessä tekeminen sydämessä. Kansalaistorin tapahtumassa on tärkeätä jakaa yhdessä tekemisen ajatusta. Pihl esittelee Rautalammen reseptin: tarvitaan hullunkurisia ihmisiä, yhdessä tekemistä, intoa ja innostumista, umpihankihiihtämistä tai vastavirtaan uimista (siis tekemistä toisin) ja villejä ideoita. Ja kun yksi näyttää esimerkkiä; on mieletön idea, hullu visio, niin toiset tulevat mukaan.
Arvot ja merkitykset: Minulle alkavat arvot ja merkitykset kirkastua. Saan tämän tekstin sisältöön jotakin mieltä, järjestystä ja merkitystä.
Videon myötä elävänä mieleen noussut Kansalaistorin tapahtuma oli julkisessa tilassa. Ei missään kauppakeskuksessa, joita koko ajan uutisoidaan suunniteltavan lisää. Sen sijaan julkiset tilat tuppaavat käydä harvinaisiksi. Kansalaisten vapaus valita vähenee.
Elämää koskevat valinnat ovat yhtä tärkeitä kuin perustarpeiden tyydytys. Luottamusta vahvistaa se, että on jatkuva mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöönsä. Luottamuksen perusta on osallisuus.
Elina Hirvosen esimerkeissä osallisuutta ja luottamusta ei ollut. Meillä täällä Suomessa niitä on vielä jäljellä. Toivottavasti haluamme ne myös säilyttää, ja niitä myös lisätä. Vapaaehtoinen osallistuminen ja siihen kannustaminen ovat hyvän yhteiskunnan rakennuspalikoita.
Video: http://youtu.be/LqlShMqmBqQ
Vesa Vattulainen
Kirjoittaja opiskelee parhaillaan vapaaehtoistoiminnan johtamista Humanistisen ammattikorkeakoulun avoimessa ammattikorkeakoulussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti