VAPAAEHTOISJOHTAMISEN ARKEA: Muutos on pysyvää, mutta usein hidasta

Vapaaehtoistoiminnan kentällä puhe johtamisesta ja johtajuudesta on varsin tuore asia. Kun noin kaksi vuotta sitten sain päähäni ehdottaa Kulttuuritapahtumien vapaaehtoistyön johtamisen erikoistumisopintojen järjestämistä Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, en tiennyt miten tallaamattomille poluille olimme astumassa.

Vuoden 2012 tammikuussa neljätoista opiskelijaa aloitti vuoden mittaisen (30 op) koulutuksen Humakissa. Sen tuloksena syntyi vapaaehtoistoiminnan kehittämisprojekteja opiskelijoiden taustayhteisöille, joista useimmat olivat festivaaleja sekä pienimuotoinen julkaisu Kulttuuria vapaaehtoistyönä.

Kenties merkittävin tulos oli kuitenkin se havainto, että tämänkaltaiselle koulutukselle taitaa olla laajempaakin kysyntää. Päätimme jatkaa siten, että etuliite ”kulttuuri” poistettiin otsikosta. Hakijamäärä yli kaksinkertaistui, eivätkä läheskään kaikki mahtuneet mukaan.

Vuoden 2013 alussa aloittanut 25 opiskelijan ryhmämme on pääasiassa yhdistysmuotoisilta taustoiltaan kuin pienoiskuva suomalaisesta yhteiskunnasta. Sosiaali- ja terveysalalla sekä nuorisotoiminnan, ympäristön, liikunnan, kulttuurin ja kansainvälisyyden parissa toimivat organisaatiot pyörittävät valtaisaa määrää vapaaehtoisia toimijoita. Niiden tekemä työ on kansalaisyhteiskunnan arvokkainta ydintä. Tämän blogisarjan kirjoitukset tulevat kertomaan toiminnan arjesta - ja epäilemättä myös juhlasta - opintoihin osallistuvien vapaaehtoistyön koordinaattoreiden ja kutsuttujen asiantuntijoiden silmin.

Imatra Big Band Festivalin vapaaehtoiset ovat kaikenkarvaista väkeä. (kuva: Katja-Maaria Kilponen)

Moni järjestö on muuttuvassa maailmassa pohdintojen edessä. Mistä tulevaisuuden vapaaehtoiset? Kun aktiiviporukka vanhenee tai väsyy, kun uudet vapaaehtoiset eivät halua entiseen tapaan sitoutua tai kun vanhat toimintamuodot eivät kiinnosta, tarvitaan tuoreita ideoita. Kun työtön vapaaehtoinen saa pelätä työttömyysturvan menetystä tai kun vapaaehtoistoimijoiden harteille ollaan siirtämässä lakisääteisiä vastuita, on pyrittävä oman työn ohella vaikuttamaan myös päättäjiin.

Laura Lares Woimistamo OY:stä vieraili huhtikuussa opinnoissamme puhumassa johtamisesta. Yksi mieleen jääneistä asioista liittyi ”muutoksen arkipsykologiaan”. Ihmiset reagoivat muutokseen yleensä siten, että 15 % suhtautuu positiivisesti, 35 % suhtautuu epäröiden, vaikkakin on avoin muutokselle, 35%  suhtautuu negatiivisesti tai epäluuloisesti ja 15%  suhtautuu erittäin negatiivisesti. Kun tähän lisätään, että 70 % muutoshankkeista epäonnistuu, mutta toisaalta 20 %:n mukaan saaminen riittää muutoksen läpimenoon, niin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin keskeinen haaste on nostettu pöydälle.

Saimme Lauralta muutoksen käsittelyyn tukun hyviä neuvoja, joista tässä kolme:

•      Ole ihminen: anna tilaa myös tunteille

•      Ole johtaja: vaadi, vastuuta ja valvo

•      Ole sinnikäs, kestä muutosvastarinta, auta näkemään muutoksen yli

Vapaaehtoistoiminnan maailmassa on lisäksi otettava huomioon yksi tärkeä seikka. Vapaaehtoinen on – vapaaehtoinen. Muutos on joskus hitaampaa kuin toivoisi, joten kärsivällisyys on arvossaan.

Juha Iso-Aho

Kirjoittaja on lehtorina Humanistisen ammattikorkeakoulun Vapaaehtoistyön johtamisen erikoistumisopinnoissa

Vapaaehtoistoiminnan tempaukset valtasivat Suomen Kukanpäivänä

Kukanpäivän Liikuta minua -kampanja haastoi tänäkin vuonna yhteisöjä ympäri Suomen luomaan oman vapaaehtoistapahtumansa. Toukokuun 13. päivä järjestettiin lähes kolmekymmentä tempausta neljällätoista eri paikkakunnalla.

Tunnelmia Liikuta minua -paikkakunnilta:

Varaslähtö Liikuta minua -kampanjaan otettiin jo 8. toukokuuta, kun Helsingin Seniorisäätiön Pakilakoti piti 70-luvun karkelot. Päivä oli Seniorisäätiön asukkaiden, omaisten, vapaaehtoisten, opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen liikuntatapahtuma. Tilaisuudessa soitti myös kaksi karkelobändiä. (Kuva: Päivi Pajala)

Hyvinkään vammaisjärjestöjen yhteistyöelimen Vaje ry:n tapahtumassa Parkinson -kerho pelasi bocciaa Onnensillassa. (Kuva: Juhani Honkanen)

 
Keski-Uudenmaan yhdistysverkoston ja Järvenpään kaupungin tapahtumassa oli muun muassa senioreitten kuntotanssiryhmän esitys ja ohjattu zumba, johon pystyi osallistumaan vaikka istualtaan. (kuva: Sanna Hyysti)

Vantaan Koivukylän vanhustenkeskuksen liikunnallisessa iltapäivässä kokeiltiin myös "lattia-curlingia". (Kuva: Heikki Heikurinen)

  
Kansalaisareena järjesti Helsingissä Eurooppasalissa seminaarin aiheesta: Miten EU vaikuttaa kansalaisten arkeen. Tunnelmia seminaarista voi käydä katsomassa Kansalaisareenan Facebook-sivulla.
  

Oulun kaupungin palveluasuntojen ja Haukiputaan seurakunnan tapahtumassa palvelutalon asukkaat kuulivat tangoa Stella-Klovnin esittämänä ja Pertti Haipolan säestämänä. Paikalliset yrittäjät osallistuivat tapahtumaan tarjoamalla äänentoiston. (Kuva: Anna-Maija Salminen)

 


Huittisissa Vampulan ulkoilumajalla eläkeläiset pelasivat pihapelejä. (kuva: Katri Kulmala)

Espoon Kukkasilta-tapahtumassa Espoon kansainvälisen koulun oppilaat kävivät Espoon Haukilahden ja RK-asuntojen Saunalahden asumisyksikössä istuttamassa asukkaiden kanssa terassi- ja parvekekukkaset. (kuva: Arja Jussila)

Simonkylän Vanhustenkeskuksessa kuultiin haitarimusiikkia. (kuva: Tuulia Halttunen)

  

Vantaan Myyrinkodin tilat kukitettiin ja asukkaat kuulivat vapaaehtoisten laulua. (kuva: Päivi Vaahtia)

Lahdessa Harjulan Settlementti ja Lahden lähimmäispalvelu ry järjestivät ulkoilun lomassa aivojumppaa, tarkkuusheittoa ja venyttelyä. (kuva: Arja Etuhao)

Ehyt ry:n Pirkkalan Elokolo piti luontoretken Vähäjärvellä. (Kuva: Riitta Sattilainen)

Vihreä Keidas ja Samaria pelasivat jalkapalloa. (kuva: Kaius Kuusela)

Mikkelissä Tuomiokirkkoseurakunnan järjestämässä tapahtumassa yritettiin hiekkakenttätanssimisen maailmanennätystä. (kuva: Anna-Katri Hänninen)

Jyväskylässä Kansalaistoiminnankeskus Matara järjesti pyöräilypyrähdyksen. (kuva: Matara)

Liikuta minua -kampanja on lähtöisin Oulun VaRes-keskuksesta, joka järjesti ensimmäisen tapahtuman vuoden 2009 keväällä. Oulussa sekä Kempeleen, Tyrnävän ja Limingan kunnissa. Vapaaehtoiset ulkoilivat ja liikkuivat yhdessä hoivakodeissa asuvien ikäihmisten kanssa. Samana keväänä oululaiset haastoivat muun Suomen mukaan kampanjaan, ja Liikuta minua -tapahtuma laajeni valtakunnalliseksi yhteistyössä Kansalaisareenan kumppanuusverkoston kanssa.

Oman Liikuta minua -tapahtuman järjestivät ainakin seuraavat yhteisöt:

Ehtookoto ry, Espoon kansainvälisen koulun oppilaat , Friskis&Svettis, Harjulan Settlementti ja Lahden lähimmäispalvelu ry, Helsingin Seniorisäätiön Pakilakoti, Huittisten kaupunki Liikkuva ikäinfo, Järjestökeskus Onnensilta, Kansalaisareena ry, Kansalaistoiminnan keskus Matara, Karkkilan kaupunki, Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry, Kirkkonummen kunta, Koivukylän vanhustenkeskus, Kotien puolesta ry, Kotien puolesta ry, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta, Monipalvelukeskus Tsemppi, Myyrinkoti, Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry, Oulun kaupungin palveluasunnot ja Haukiputaan seurakunta, Oulun Seudun Musiikkiyhdistys, Palvelukoti Kaarin, Palvelutalo kotikunnas, Pirkkalan Elokolo, Satakunnan yhteisökeskus, Simonkylän vanhustenkesku, Uudenmaan Näkövammaiset ry:n Pengertupa, VaRes-keskus, Vihreä Keidas & Samaria, Yeesi ry