keskiviikko 2. lokakuuta 2013

VAPAAEHTOISJOHTAMISEN ARKEA: Miten johtaa vapaaehtoisia muutoksessa?





Kirjoitan blogia, jossa haluaisin pohtia vapaaehtoistoiminnan johtamisen ydintä. Mielessäni on kuitenkin paljon enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Vapaaehtoistyön johtaminen on jatkuvan muutoksen sietämistä ja hallintaa. Haastetta johtamiseen tuovat tulevaisuudessa lisää vapaaehtoisten vaihtuvuus ja hajanaisuus. Aktiiviset toimijat eivät ole välttämättä enää samoja vuodesta toiseen, ja heidän määränsä voi vaihdella. Sitoutuminen voi olla lyhytaikaista, ja toimimme etäällä vapaaehtoisistamme.

Koen keskusjärjestön työntekijänä, että tässä kohtaa ja tässä ajassa muutos on läsnä voimakkaasti. Olemme tilanteessa, jossa pienet jäsenyhdistyksemme taistelevat olemassaolostaan ja voimavaroja toiminnan kehittämiseen on vähän tai ei lainkaan. Kuitenkin jokainen vapaaehtoinen on tärkeä ja jokaisen yhdistyksen teot merkittäviä vaikuttavuuden ja vertaistuen näkökulmasta. Paikallisyhdistyksissämme saattaa myös olla tilanne, jossa osa jäsenistä haluaa pitää kiinni yhdistyksen nykyisestä toiminnasta. Osa jäsenistä voi kokea, että toiminta ei enää palvele heidän tarpeitaan tai se ei houkuttele uusia jäseniä osallistumaan. Tällaisessa tilanteessa edessä on muutos, jota täytyy lähteä johtamaan.

Miten keskusjärjestö voi tukea jäsenyhdistyksien vapaaehtoisia muutoksessa?

Tarvitaan yhteinen käsitys muutoksen tarpeesta ja näkymä siitä, mitä muutoksella tavoittelemme. Tarvitsemme kumppanuutta ja yhteistyötä. Varaudumme vastustukseen, mutta emme anna sen lannistaa. Hyväksymme, että kaikki eivät halua olla mukana muutoksessa ja kutsumme yhteen niitä jotka haluavat kehittää yhdistyksen toimintaa. Keskitymme siihen, mikä yhdistystoiminnassa on ollut hyvää ja hyödynnämme myös hiljaista tietoa. Mietimme, mikä on mielestämme riittävän hyvä lopputulos ja mitkä ovat selviytymiskeinomme? Keskusjärjestön tehtävä on tiedottaa, kouluttaa ja tarjota verkostoitumismahdollisuuksia vapaaehtoisille. Sallimme epäonnistumiset matkan varrella ja tarkistamme tarvittaessa askelmerkkien suuntaa.

Tiedän, että meillä on jo joukko vapaaehtoisia jotka ovat innostuneita ja sitoutuneita.

Voimme siis aloittaa! 

Hanne Mustonen
 
Kirjoittaja opiskelee Humanistisen ammattikorkeakoulun Vapaaehtoistyön johtamisen erikoistumisopinnoissa.

1 kommentti:

  1. Hienosti Hanne otit keskusjärjestön roolin muutoksen tukijana koulutuksessa ja oppimisen mahdollistajana. Sanotaan, että organisaatio tarvitsee kolmenlaista aikaa: aikaa perustehtävän tekemiseen, sosiaaliseen yhdessä olemiseen ja oppimiseen. Usein yhdistyksissä ollaan niin kiinni päivittäisessä toiminnassa, että ajan pysäyttäminen hetkeksi havainnoimaan mitä olemme tehneet ja oppineet, jää tekemättä. Ulkopuolinen ajan pysäyttäjä auttaa. Minuun teki vaikutuksen Roger Greenawayn sivut oppimisen reflektoinnista www.reviewing.co.uk ja tietysti fasilitoitu keskustelu http://flash.lakeheadu.ca/~kbrown/F2250%20Webpages/focused_conversation.html

    Mitä työkaluja teillä on käytetty muutosprosesseissa oppimiseen? Onko kukaan käyttänyt action learning -ryhmiä?

    VastaaPoista