tiistai 16. lokakuuta 2012

Naururyppyjä




"Meillä kaikilla vapaaehtoisilla on sama tavoite: jakaa kokemuksemme ja taitomme muiden hyödyksi", kirjoittaa Kansalaisareenan vapaaehtoinen Meri.

Sateisina päivinä on hankala löytää ilonaihetta mistään. Yritän silti pitää elämänfilosofiani mielessä. Olen nimittäin varma, että elämäni tarkoitus on jakaa iloa ympäriinsä: saada toiset hymyilemään, kun itseäkin hymyilyttää.



Ja kun minulla on huono päivä, tulee joku varmasti vastavuoroisesti piristämään.

Jokaisella on joskus niin surun kuin myös ilon hetkiä. Vaikeina aikoina läheisen tuki on tärkeämpää kuin aavistaakaan. Yksin ei kannata jäädä murehtimaan vaan jakaa murheet luotettavien ihmisten 
kanssa.

Vertaistukea löytyy varmasti, kun osaa vain etsiä. Kaikki paha ei tipu vain sinun niskaasi.

Miten sitten voisi piristää itseään?

Aloita uusi harrastus - minulla ainakin oli hauskaa yrittäessäni zumbaa muiden kokeneempien joukossa. Vielä hauskempaa oli nauraa aloittelijaystävieni kanssa omille taidoille.

Vielä tärkeämpi neuvo: yritä löytää jotain positiivista joka päivästä - se voi olla esimerkiksi hyvä sää, kyllähän auringonpaiste saa aina hyvälle tuulelle.



Vapaaehtoistyötä monin eri tavoin tehneenä, olen huomannut, että auttaminen on saanut minut aina hyvälle tuulelle. Jokaiselle löytyy oma tapansa toimia vapaaehtoisena, joku tykkää toimia konkreettisesti esimerkiksi messuesittelijänä, toinen on hyvä tekemään nettisivuja ja auttaa jakamaan tietoa sitä kautta.

Jokainen kuitenkin saa vapaaehtoisuudesta jotain itselleen: kokemuksia, hyvän mielen ja jopa uusia ystäviä. Meillä kaikilla vapaaehtoisilla on sama tavoite: jakaa kokemuksemme ja taitomme muiden hyödyksi.   

Voisin tiivistää hyvän elämän ohjeen näihin kolmeen sanaan: naura, nauti, elä!




Meri, Kansalaisareenan vapaaehtoinen